"Mitä sä ajattelet?”,
sain kysyä kohtaamiltani Sipoon 9.luokkalaisilta osana Lilla Villanin toteuttamaa
forumteatterihanketta. Ja koskettavaa kyllä, he kertoivat, minulle tuntemattomalle.
Forumesityksemme ‘Vääränlaisia unelmia?’ perustui nuorten kokemaan väärinkohteluun ja
paineisiin. Forumteatteri on brasilialaisen Augusto Boalin kehittämä soveltavan teatterin
menetelmä, jota kutsutaan myös sorrettujen teatteriksi. Forumteatterin yksi tärkeä osa on
taustatyö, jossa työryhmä etsii aihetta esitykselle tulevaan yleisöön tutustumalla. Kiersimme
kollegani Ellu Öhmanin kanssa nuorten keskuudessa, keskustelimme koulun henkilökunnan
kanssa ja tutustuimme tuoreimpaan kouluterveyskyselyyn löytääksemme nuorille tärkeän aiheen.
Näistä kohtaamisista mieleeni jäi nuorten avoimuus ja välittyi halu kertoa aikuisille mitä he
ajattelevat ja ovat kokeneet. Syntyi tarina, jonka keskiössä on suuntaansa etsivä nuorimies,
Sebastian, joka ei saa rohkaisevaa tukea ympärillä olevilta ihmisiltä, joilla on kaikilla omat
ajatuksensa miten Sebastianin tulisi elää ja millaisia valintoja tehdä. Ja muiden painostaessa, hän
toimii myös omia arvojaan vastaan.
Dialogisessa työskentelyssä oppilaat saavat kertoa ajatuksiaan mm. päähenkilön unelmista ja
millaisia valinnan paikkoja hänellä oman elämänsä suhteen on. Keskustelun jälkeen kuka tahansa
saa keskeyttää esityksen ja yhdessä pohditaan, mitä päähenkilö voisi nyt tehdä. Oppilas voi
mennä näyttämölle kokeilemaan päähenkilön rooliin, miten siinä tilanteessa voisi toimia toisin.
Näin oppilaat simuloivat todellisuutta ja tutkivat fiktion kautta erilaisia toimintatapoja ja niiden
vaikutusta päähenkilön elämään. Samalla voi eläytyä eri ihmisten asemaan ja mahdollisuus
empatiaan kasvaa.
Forumteatteri on kokonaisvaltaista, se aktivoi niin ihmisen ajattelua moniäänisin keskusteluin,
tunteita samaistuttavan näytelmän ja roolihenkilöiden myötä sekä ihmisen sosiaalista ulottuvuutta
koko luokan osallistuttua työskentelyyn. Soveltava teatteri edustaa minulle teatterintekijänä suurta
välittämistä yhteisöstä, jonka kanssa teatteria tehdään. Ja teatteria tehtiin nyt yhdessä, niin
työryhmässä kuin nuortenkin kanssa.
Nuorten palautteesta päätellen projekti oli merkittävä heille. Suurin osa piti forumteatteria hyvänä
keinona herättää keskustelua ja pohtia sortoa. “Se oli mieltä avaavaa ja mukavan avointa”, vastasi
eräs. Moni toivoi vastaavia teatterihankkeita jatkossakin mm. päihteisiin, kiusaamiseen ja rasismiin
liittyen. Myös työryhmä unelmoi hankkeen jatkosta, olisi mahtava päästä vuosittain tekemään
soveltavaa teatteria yhdessä nuorten kanssa. Rahoituksen saaminen on kuitenkin ollut haastavaa,
sillä säätiöt eivät tue hanketta, jos kunta ei osallistu kustannuksiin.
Taide ja kulttuuri nähdään usein virkistävänä viihteenä, josta voidaan säästää, mutta se voi myös
muuttaa maailmaa ja ihmisten ajattelua. Yhteisöteatteri voi lisätä ymmärrystä, empatiaa ja
välittämistä muista ihmisistä. Ja saada nuoren tuntemaan, että hänen ajatuksillaan on merkitystä,
hänestä välitetään ja hän pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä.
Reetta Myyrä
nuoriso- ja teatteri-ilmaisun ohjaaja
Komentarze