Unteni hämäräperhonen - Lauluja kaipuusta ja Karjalasta

Unteni hämäräperhonen - Lauluja kaipuusta ja Karjalasta

Tiina Sinkkonen, laulu

Heli Ahvenainen-Saaristo, piano

Juulia Salo, kannel

”Tuolla kirkkaanhohtoisella jäällä sinut sitten kohtasin, Kultasiipeni. Kutsuit minua yöllä karkeloosi hämärän varjoisille kentille.

Ah kaikki on minulle kuin kauneinta unta. Rakas Kultasiipi, emmekö karkeloi, eihän vain siipiäsi vielä kylmä ole jäykistänyt?

Siipieni lämpöä ei mahtavinkaan halliparta voi vähentää. Kai tiedät, että olen hämärän iloperhonen, elän kauan ja olen nuori ikuisesti. Jos kaipaat joskus, täältä minua voit hakea. Perhoseni katosi pimeään lentäen kevyesti ja äänettä. Jäin oudon tunteen valtaamana yksin pimeään, valot kylässä olivat jo sammuneet."

Ote tekstistä Unteni hämäräperhonen, Oiva Hyväri, Vainikkala v. 1929

Unteni hämäräperhonen -konsertissa kuullaan Lappeenrannan Vainikkalasta kotoisin olevan muurarin ja runoilijan, Oiva Hyvärin tekstejä ja suomalaista laulu- ja kantelemusiikkia pianosäestyksellä.

Unteni hämäräperhonen on teksti, jonka Oiva -isoisäni kirjoitti rakastuttuaan tulevaan vaimoonsa, Sippolan Mänttärinmäeltä kotoisin olevaan Katri Pajariin. Tarina toimii runkona lauluille, jotka kertovat onnesta, kaipuusta ja luopumisesta, sekä luonnosta ja Karjalasta.

Konsertissa kuullaan lauluja rakastetuilta säveltäjiltä mm. Oskar Merikannolta, Tauno Pylkkäseltä,Kimmo Ruotsalalta ja Mikko Heleniukselta. Lisäksi Heli Ahvenainen-Saariston, Oiva Hyvärin runoon säveltämä ”Muistojen kirja” ja karjalaisia kansanlauluja. 

Oiva Hyväri (1907-1980) syntyi Lappeella kesäkuussa ja kävi Haapajärven kansakoulua, josta sai päästötodistuksen keväällä 1921. Oiva vihittiin Sippolan Liikkalasta kotoisin olevan Katri Pajarin kanssa. Innokkaana nuorisoseuran jäsenenä Oiva Hyväri kirjoitti puheita seuran tapahtumiin ja tarinoita paikallisiin lehtiin. Isoäitinsä, kuppari Walpuri Saarimiehen (1847-1930) muistolle kirjoitettu puhe on säilyneiden tekstien joukossa, samoin kuin Haapajärven kylän kuulumisia vuodelta 1933.v